Viimeinen sammuttaa valot?

Jokaisella kunnalla ja kylällä on oma identiteettinsä, jota eivät kuntaliitokset riko. Identiteetti on voimavara, jonka varaan kunta ja kylä rakentavat toimintansa ja tulevaisuutensa. Askaisten viimeinen kunnanjohtaja Pekka Määttänen sai pontevalla työteolla muuttotappiollisen kunnan väkiluvun vihdoin kasvuun ja silloisen kunnan identiteetti alkoi kurottaa päätään. Miksi työnteko Askaisten hyväksi on loppunut? Askaisten identiteettiä ollaan nyt rankalla kädellä heikentämässä viemällä terveydenhuoltopalvelut vanhusten ja autottomien ihmisten ulottumattomiin. Terveystalo on osa niitä palveluita, joita tässä kylässä tarvitaan. Myös Askaisten päivähoitopalveluja ollaan karsimassa yhtä kevyillä perusteilla. Varmistamalla monimuotoisen kuntakuvan jokaisessa kunnassa kaikki voivat paremmin. Akselikin toimii rasvattuna paremmin.

Perusturvakuntayhtymä Akselin valtuustot edellyttävät Akselilta säästöjä ja toiminnan tehostamista. Yhtenä kohteena jälleen kerran Askaisten terveystalo, jota 2010 olivat puolustamassa yhteensä 996 henkilöä kirjottamalla nimensä adressiin. Tänä vuonna vastaavan adressin allekirjoitti lyhyessä ajassa 1650 nimeä. Huomattavasti nopeammin, mitä Nousiaisten sikalan vastustajien sikala-adressi on kerännyt, vaikka haiseehan se tämäkin.

Joka vuosi tulee jokin uusi hallintokielen jargoni käyttöön. Viime vuosina on vouhotettu sote-uudistuksesta ja siitä kuinka se muuttaa ihmisten terveyspalveluita. Sana rakenneuudistus ei yleensä tarkoita hyvää missään yhteydessä ja se kielii siitä, että maito on jo läikkynyt ylitse. Tästä johtuen on erikoista, että nyt järjestellään tiloja, vedotaan haavoittuvuuteen ja kalliiseen vuokraan, johon Maskun kunta voisi itse vaikuttaa. Ei ole mielekästä organisoida terveysasemien sijainteja uusiksi nyt, jos lähitulevaisuudessa terveydenhuolto menee taas uusiksi. Terveysasemat ovat ihmisiä varten, jossa terveydenhoito suoritetaan. Vähentämällä terveyspalveluita lisätään sairastamista. Akselin perussopimuksen 3 § sanotaan, että tavoitteena on varmistaa koko yhteistoiminta-alueelle laadukkaat ja asukkaiden saatavilla olevat palvelut.

Askaisten terveystalon lopettamisesta on uutisoitu väärin tiedoin mm terveysaseman tilojen vuosivuokran suuruudesta. Kaikki kunnanvaltuutetutkaan eivät tienneet mikä on oikea summa. Onko Askaisten terveysaseman vuokrassa sovellettu yhteneväisiä vuokrausperusteita  perusopimuksen 17 § mukaisesti? Näin ollen Askaisten kyläyhdistys vetoaa Akselikuntien kunnanvaltuustoihin Askaisten terveysaseman säilyttämiseksi. Kunnanvaltuustot joutuisivat äänestämään puutteellisesti valmistellusta ja keskeneräisestä asiasta. Ennen äänestystä tulisi saattaa kunnanvaltuustojen tietoon Akselin tilatyöryhmän raportti Akselin käytössä olevista tiloista. Olisi mielenkiintoista tietää kuinka suuri osa Akselin kustannuksista aiheutuu suoraan asiakkaiden käynnistä ja heidän hoitamisestaan, mitkä kustannukset hallinnosta ja kiinteistä kuluista. Ovatko asiakkaat nykyään sairaampia vai onko nykyään enemmän sairaita?

Nykyiset terveyskeskukset Mynämäellä ja Maskussa ovat mitoitettu aivan eri väestöpohjan mukaan, joten olisi ihmeellistä miten palvelu parantuisi ja nopeutuisi vähentämällä toimipisteitä kun niiden toiminta-alueella on asukkaita nykyisin paljon enemmän. Keskustelutilaisuudessa 27.8. ja jo aiemminkin julkisuudessa on esitetty, että Askaisiin lisättäisiin toinen lääkäri vähentämään muiden terveyskeskusten kuormitusta. Akselin tulisi kartoittaa eri terveysasemien ja muiden tilojen käyttöasteet ja verrata niitä siihen missä ihmiset eli asiakkaat haluavat käydä. Näin voidaan järjestää luontevammin Akselin työntekijöiden sijoittumista eri toimipisteiden välillä.

On tunnustettava tosiasiat ja mietittävä mihin verorahat kunnissa riittävät. Suomalainen koulutus ja terveydenhuolto on maailmassa huippuluokkaa. Näitä kahta ei saa milloinkaan vaarantaa. Askaisten kyläyhdistys on huolissaan jatkuvasta säästämisestä ja sen vaikutuksesta peruspalveluihin. Akselikuntien tulisi karsia pois kaikki ne menot, jotka eivät ole lakisääteisiä. Vasta tämän jälkeen voidaan miettiä paljonko rahaa on käytettävissä muihin hankkeisiin ja investointeihin.

Pankit ovat jo enimmäkseen kadonneet katukuvasta tietoverkkoihin, onko seuraavaksi terveys- ja päivähoitopalveluiden vuoro?

Askaisten kyläyhdistys ry
www.askainen.fi

Mitä jäljelle jää?

Perjantain 13.9.2013 Vakka-Suomen Sanomien pääkirjoituksessa vedettiin hienosti yhteen askaislaisten tuntoja. Uutisia lukiessa on täysin käsittämätöntä, että naapurikunnassa pidetään Askaisten puolta enemmän kuin oman kunnan sisällä. Olisin naiivi, jos en ymmärtäisi maailman muuttuvan ja kehityksen kulkevan eteenpäin, mutta jotain outoa tässä on.

Ankeista ajoista ja vallitsevasta asiaintilasta johtuen ihmettelen suuresti sitä, että aloitetaan palveluiden alasajo kun lähitulevaisuuden koittaessa suuri sote-uudistus pistää kaiken uusiksi. Tulee uusia, kalliita ja toimimattomia tietojärjestelmiä, päällikköä toisensa perään ja mikään ei enää toimi. Kaikki tämä maksaa ja teettää aivan turhaa, tuottamatonta työtä. Koko sote-uudistus on yhtä syvältä kuin jätevesiasetukset tai kuntaliitosten viiden vuoden suoja työsuhteessa. Kaikki hinkuvat hiilineutraaliksi, mutta Askaisten terveysaseman lakkauttaminen lisää yksityis- ja taksiautoilun määrää. Eihän tätä arkielämässä oteta huomioon, sillä hiilineutraalius on ajatuksena hieno, ylevä ja rahaa säästävä –  kun se tehdään oikein. Pah, aivan turhaa vouhotusta. 10 000 vuoden päästä on taas jääkausi ja kukaan teistä ei ole täällä maan päällä viherpiipertämässä.

Terveyspalvelujen keskittäminen Maskun terveysasemalle ei ole järkevää, koska rakennus on tämän päivän mittapuulla katsottuna huonokuntoinen. Sijainniltaan Maskun terveysasema on huono, paitsi Takapaltassa asuville. Toivon todella, että Akseli-kunnat eivät ala rakentamaan uutta terveysasemaa, koska kun päästään kunnolla sote-keskusteluun, niin ei enää riitä Masku-Nousiainen-Mynämäki kattamaan väestöpohjaa ja taas tarvitaan uutta terveysasemaa. Keskittäminen ei ole myöskään järkevää, jos ihmisiä on jo riittävästi lähellä Askaisten terveysasemaa. Mietoislaiset ja lemulaiset voivat hyvin käydä Askaisissa terveysasemalla, jos siihen annetaan mahdollisuus.

Susanna Laivoranta-Nyman kertoi tiistaina 27.8. järjestetyssä keskustelutilaisuudessa, että Askaisten terveysasema halutaan sulkea paitsi vuokrasäästöjen vuoksi myös vähäisen henkilökunnan määrän haavoittuvuudella – ironisesti sanottu. Jos Askaisten terveysasemalla on henkilökunnan sairastapaus, niin silloinhan korvaava työntekijä siirtyy Mynämäeltä tai Maskusta Askaisiin. Jos tämä ei onnistu, niin Akselin pitää palkata vuorolistojen laatijaksi henkilö teollisuuden tai kaupan puolelta. Askaisten terveysasemalle pitää siirtää lisää työntekijöitä ja ohjata enemmän lemulaisia ja mietoislaisia Askaisiin asioimaan. Mielestäni ennen kunnanvaltuustojen lopullista päätöstä pitää tehdä kysely kunnan asukkailta siitä missä he haluavat asioida. Ei kultaakaan kaiveta mistä sattuu, vaan tehdään koeporauksia.

Samaan aikaan lahdattaessa terveystaloa voin lukea varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan pöytäkirjasta seuraavaa: ”Vuoden 2014 TA –suunnitelman mukaan Askaisten 14-paikkaisen päiväkodin toiminta lopetetaan 31.5.2014 ja lapset sijoitetaan Askaisten perhepäivähoitajille sekä Lemun Lounatuulen ja Satu-Seikelän päiväkoteihin.”. Siinä menee päiväkotikin. Koulun puolesta pelättiin viimeksi pari vuotta sitten. M/S Estonian meriperämiehen viimeisiä sanoja lainaten:

”Todella pahalta, todella pahalta näyttää nyt tässä kyllä”.

Akselivallasta on historiassa huonoja kokemuksia. Emokuntamme Masku oli kuntaliitoksessa aloitteellinen osapuoli ja alkuun naimakauppa oli yhtä hanimoonia, kunnes saatiin leikkurit teroitettua. Tämä poltetun maan taktiikka synnyttää katkeruutta ja epätasa-arvoa oman kunnan sisällä. Näin ollen tarvitsemme askaislaisia, maskulaisia, mietoislaisia ja lemulaisia liittoutumaan tätä kuvitteellista säästöä vastaan.

Omin lupineen raapustanut
Rami Koivisto
Yrittäjä

Askaisten terveystalon sulkemisessa ei ole kyse pelkästä terveystalosta. Kyseessä on koko vireän alueen vetovoiman tuntuva heikentäminen. Alueen asukkaille annetun lupauksen pettäminen.

2000-luvun puolivälissä silloin vielä itsenäisen Askaisten kunnan kovimpia valtteja taistelussa uusista kuntalaisista olivat isot asuntotontit, joita myytiin vieläpä edullisesti. Kohtuulliseksi arvioitu työmatka Turkuun yhdistettynä uusien omakotialueiden isoihin tontteihin oli jo sellaisenaan kiinnostava yhdistelmä, mutta millaista roolia silloin tehdyissä tonttikaupoissa näyttelivät kunnan tarjoamat palvelut? Päiväkoti ja terveysasema arvioitiin varmasti sellaisiksi palveluiksi, jotka ainakin edesauttoivat päätöstä ajaa pidempää työmatkaa, varsinkin kun matkan kesto ajallisesti oli hyvin lähellä vaikkapa Turun Martin kaupunginosan aamuruuhkaan juuttuvien työmatkan kestoa.

Näihin päiviin asti säilyneet palvelut ovat olleet paitsi palveluita, myös muuttajille tehty lupaus. Askaisiin kotinsa rakentaneet perheet ovat päättäneet rakentaa elämänsä annetulle etäisyydelle työpaikoista, olemassa olevien palveluiden varaan. Kuinka moni olisi ollut valmis tekemään saman päätöksen, jos palvelut olisivat olleet heikommat? Sellaiset, jotka niistä nyt aiotaan tehdä?

Kun palveluita ajetaan alas ja yhdistetään suurempiin yksiköihin, päätösten tekijät selittävät aina päätöksiään säästöillä. Joskus säästöjä jopa todella saavutetaan, mutta ei aina. Toteutuessaan säästöt ovat toki tärkeitä, mutta pitäisikö myös miettiä, onko suomalainen tapa jakaa rahaa oikea? Puhutaan kurjuuden jakamisesta, ja sitä tapamme levitellä rahaa juuri on.

Yhteiskunnalla kyllä on rahaa, mitä jakaa. Mutta onko järkevää jakaa vähän vähemmän kaikille, jotta saadaan säästöä? Vai pitäisikö valita panostuksen kohteet, ja lopettaa kokonaan jotkin muut toiminnot? Miksi yhteiskunta kerää verovaroja, jos ei tarjotakseen hyvät palvelut? Hyvä palvelu tarkoittaa vähemmän mutta saavutettavampia, paremmin toimivia palveluita. Ei lukemattomia, kaukana olevia ja rahan puutteessa kituvia, saman kakun jakamisesta keskenään kiisteleviä palveluita.

Jarno Keskinen
jarno.keskinen@vakka.fi